Ensin iloisiin (tai kaikkihan oikeestaan on iloisia :D) Aatos-terkkuihin. Poika oli pitkästä aikaa lääkärissä ja arvot olivat ennallaan, joten ollaan oikein iloisia! Puoli vuotta kuitenkin edellisestä ja arvoissa ei muutoksia, vaikka Aatos on Saaran kanssa muuttanut (=ollut ehkä stressiä?) ja herkutellut salaa suklaa leivoksilla... Äly kivaa!

Eilen oltiin taas treenaamassa ulkokentällä. Ensin käytiin Konalassa/Malminkartanossa lenkillä ja koirapuistossa. Freijaa vähän pelotti Husky-vanhus, mutta ei sitä jännityshaukkumista kestänyt kun hetken. Si mentiin jo reippaana haistelemaan ja Äffä yllytti vanhaa herraa leikkimäänkin mutta ei se lähtenyt. Klaara ei oikeastaan kiinnostanut koko mies ollenkaan. Se alkoi taas esittämään kaikkia temppuja mitä osaa, hyppäsi sellasten koira-puujuttujen päälle ja kiville jne.. Toinen osaa olla aika luttana vaikka rasittava! Koirapuiston jälkeen menin treenipaikalle missä yksi tuntilainen (pidin siis ensin tunnin muille) olikin jo paikalla. Lähdettiin sitten niiden kanssa vielä kävelylle ja tästä mustasta miehestä tytöt ei tuumanneet oikeastaan mitään ja Freija antoi fillaristienkin mennä rauhassa ohitse. Tosin täysiä ohi huristelevat saivat kyllä haukun perään ja mun mielestä ihan aiheesta! Rasittavaa kun yhtäkkiä aivan vierestä sujahtaa joku valtavalla vauhdilla, ja tosiaan vierestä eikä kadun/jalkakäytävänkään toista reunaa. Tunnin ajan tytöt odottivat autossa ja sitten päästiin treenaamaan. Freija oli aluksi (tiettu ku nappasin autosta) vähän intopiukeena ja kaahotti, mutta toinen rata meni jo paremmin. Kyltit hitaasti ja istu (tai makaa) kierrä koira ja liikkeestä maahan on kyllä meidä bravuureita. Juostenkin sujuu, ja yleensä käänökset paitsi 270 oikealle tai 360 oikealle tai spiraali oikealle... Ne on ne liikkeet missä Äffän kiinnostus lopahtaa ja minä menen vinoon ja kumaraan ja argh. Noo, harjoitellaan harjoitellaan. Ja nyt itseasiassa nekin menivät ok. . Freijan jälkeen otin Klaaran (Klaara saa osallistua kanssa 31.5. kisoihin ja kun mennään Tanskaan näyttelyyn niin siellä on rallykisat ja Klare saa osallistua niihinkin...) ja se oli älyttömän hyvä! Aluksi (ennen radalle menoa) se kävi himpan lämpöisenä odottelun takia ja meinasi olla nilkassa kiinni (oonhan mä aika kanttura, mut joku tolkku sentään!) mutta kun sain sen taas tolkkuihin niin se meni kyllä ihan sika hvyin! Liikkeestä maahan on vielä ruosteessa ja maahan kierrä koira meinaa aiheuttaa ylösnousua, mutta muut sujuvat. Seuraaminen on tuolle lasten leikkiä vaikka pitäs mennä 10 spiraalia oikealle perätysten. Kivaa!

Haminan ja Varkauden numerolaput tulivat. Saas nähdä ketkä kaikki on meitä vastassa ja kuinka pöytätreenit vaikuttavat Freijan esiintymiseen pöydällä (ja ennenkaikkea mun jännittämiseen). Toivottavasti kaik menis nappiin, vielä meillä on viikko aikaa treenata sitäkin!

Tässä vielä Nikke naatiskee mökillä.