Oltiin eilen piiitkällä lenkillä työkaverini ja hänen hoitokoiran tolleri Vernerin kanssa. Hirrrmu kivaa oli! Alkuun tytöt tietenkin haukkuivat uutta kaveria, mutta äkkiä etenkin Klaara tokeni. Freijan piti tietenkin haukkua (leikitään leikitään, liiku laiska mies -haukkua) hieman pidempään, mutta kun jatkoimme kävelyä loppui sekin mölinä. Tehtiin Taiski-pikkukoski-vantaan joella ja metsissä -kiekka joella Vernerikin pääsi vapaaksi ja voi sitä riemua! Freija sai hirmuiset hepulit :o) Loppumatkasta Klaara otti Vernerin selvästi kaveriksi (vaikka ei sitä suinsurmin tunnustaisikaan) ja kulki Vernerin vieressä samaa tahtia :o) Oli aika liikkis.

 

Otimme myös ekaa kertaa käyttöön uusi harja (ja joo, noloa tunnustaa mutta Freija harjattiin eilen ekaa kertaa silleen kunnolla -ei oo oikein ollut tarvetta..) johon tarttui hienosti Äffäräisen irtokarvat. Sillä on nääs alkanut karvanlähtö. Hööksistä hommasimme myös pari tötsää ja rimaa + renkaan joista saa siis väsättyä agilityesteitä mökille. Tai vaikka kaupunkiinkin. Autossahan nuo näppärästi kulkee... Rengas otettiin iltaruokinnassa käyttöön. Äffä jäi paikka käskyllä vähän kauemmaksi kupista ja pääsi sitten kupille ainoastaan kulkemalla renkaan läpi (tää oli meinaan aika pelottava kapistus kun toin sisälle). Uskalsi si mennä kuitenkin. Pitää vähän harjoitella läpi kävelyä niin agikentällä ei sitten ole niin kammoksuttavaa.

 

Kerroinko jo, että Norjan numerolappukin tuli. Kivaa :o) Nyt vaan pähkäillään että onko numero hyvä vai huono enne :) Hyvä tietenkin. Tasan viikko ja lähdetään reissuhun. Kasa CD-levyjä täytyy vielä käydä läpi pakata matkaan...