Johan oli eilen kunnon aivot narikassa -päivä koirilla... Ihan melkein meinasi palaa hihat meikältä jo heti aamusta. Nikke-poika saa aina välillä sellaisen mukavan "älä jätä minua kotiin" -kohtauksen, ja eilen oli sitten sen vuoro. Nikkeä voi onneksi lukea kuin avointa kirjaa, ja huomasin jo aamulenkillä, että tänään saattaisi olla SE päivä tulossa. Herra jo aamulenkillä ja Taiskin kallion päälle ihmettelemään ja komenamaan tyttöjä leikkimään. Ja aamuruuan jälkeen näki korvien asennoista että ny kenkkuillaan. Ja niin kenkkuiltiinkin. Oikein urakalla. Niken ryntäilystä  (ryntää ovelle, maksaa oven edessä löysänä ja heti kun sen siirtää siitä ryntää uudestaan...) innostuneen Freija alkoi haukkumaan Niksun aputyttönä ja Klaara uikuttamaan ja ryntäili Niksun vieressä. Voi elämä! Neiti K joutui sitten niskaheivauksella muutaman metrin päähän niinkuin Ipanakin ja lopulta (5 min laske sataan tauon aikana + Niksun siirtäminen ovelta) pääsin ulos alkoi sydäntäsärkevä ulina... Fiksua porukkaa. Etenkin kun tytöt ei ikinä koskaan milloinkaan tee mitään tuollaista keskenään/yksin.

 

Töiden jälkeen oltiin Pian ja Venkan kanssa pari tuntia lenkillä. Ja koska myös Venkalla oli aivot narikassa -päivä oli kaahoitus aivan käsittämätöntä jopa minun mittapuun mukaan... Haukkumista, riehnutaa ja yleistä kaaosta ja tottelemattomuutta jokaisella :o Takaisin tullessa alkoi jo naurattamaan kun Äffä haukkui tyhjää metsää monta minuuttia yksinään ja siinä sivussa teki laajoja juoksuympyröitä edelleen haukkuen.. Ei oo ihan fiksu sekään :o) Tässä vaiheessa sen naurun aiheutti lähinnä Klaara joka katsoi järkyttyneenä muita ja minua "pitääkö mun elää tälläisessa porukassa?"  Lenkin lopuksi koko porukka joutuikin istu-maahan-istu-paikka riviin. Tässä vaiheessa toimivat jo ne vähän aivosolutkin ja järjestys pysyi hienosti... Maamo haki Niksun eilen takaisin itselleen (Nikke oli ihan innoissaan -tais alkaa jo kyllästyä tyttöjen komennukseen) ja tänään ne lähtevät mökille pääsiäisen viettoon. Me mennään tänään autolla jonnei lenkille ja otetaan samalla tottistreeniä. Neiti Äffä selvästi kaipaa aivotyötä...