Oranssi pukkaa sitten Klaaralle oikein urakalla... Eli Riikan kv-näyttelystä Klaaralle valioluokan kakkostila ja myöskin pn2... Tuomari tuntui kovasti pitävän valioluokan kolmen kärjestä ja kehui kaikkia, Klaaran kapea kuono sai vain moitteita, muuten oikein mukava arvostelu silläkin. Freija sai mukavan arvostelun saaden kp:n ja ollen ROP-pentu. Freija esiintyi reippaasti mutta vähän mattoa haistellen kehässä. Pöytäkin meni yllättävän hyvin ottaen huomioon että pöytä oli pieni ja tärisevä. Freijan kanssa jäätiin isoon kehään (käytiin välillä hotellissa lepäämässä ja jätettiin Klaara sinne), mutta tuomari ei siinä neitiä edes vilkaissut :( Mutta sellaistahan se välillä on.Freijaa kyllä pelotti ison kehän kovaääniset ja vierastilanne niin pal että nakitkaan eivät maistuneet. Oli kyllä kehän jälkeen sitten taas heti reippaana, joten tuskin mitään traumoja jäi kuitenkaan. Oli kuitenkin mukava seurata loppukehiä ja etenkin sen gööttimenestystä :) Onnea vielä Millalle ja Oilille koirineen/kasvatteineen menestyksstä!

Matka alkoi meillä perjantaina aamusta laivalla kohti Tallinnaa. Laivamatka meni hyvin koirien  matkustaessa autossa ja me äidin kanssa käytiin vähän pyörimässä kaupoissa ja kaffella & aamiaisella. Ulospääsy laivasta kesti tolkuttoman kauan, lisäksi jäimme ihmeruuhkaan (valittiin vähän vääriä kaistoja) niin matkaan pääsy himppasen kesti. Pimeys ja vestisade sekä ruuhka maantiellä aiheutti lievää stressiä ja hampaiden kiristystä, mutta päästiin hyvin Latvian rajalle ja sen ylikin. Latvian puolella pydähdyttiin Heselle syömään vähän hampparia ja niin matka taas jatkui. Monet paikalliset ajoivat kyllä mielenkiintoisilla nopeuksilla ja ohituksetkin sattuivat vähän miten sattuu. Näiden seurauksena näimmekin sitten pian rajan jälkeen pahan kolarin. Se oli sattunut juuri ennen meidän tuloa, yksi auto ojassa ja pari sitten siinä keskellä tietä enemmän ja vähemmän murskana.Tätä ihmetellessä (onneksi paikallisilla tuntui olevan toimintatavat hallussa, pieni palo sammutettu vaahtosammuttimella (ei tarvinnut sitten omaa käyttää) ja ihmiset ohjaamassa liikennettä ja tarkistamassa vahinkoja) kului sitten vielä lisää aikaa, joten Riikan rajalla olimme vasta lähempänä seitsemää. Reittivalinta Riikan läpi ei sekään ehkä ollut paras mahdollinen, koska kaupunki oli todella ruuhkainen! Matka Riikan läpi kesti varmasti vähintään tunnin. Matka tuntui vielä sitäkin pidemmältä kartan avulla suunnistaessa ja yrittäessä pitää oikeaa kaistaa. Lopulta selvisimme hotellille jonka löytyi vähän vahingossa (mihin mennään mihin mennään? no nyt on mentävä oikealle kun muualle ei pääse -ja näin olimmekin ihan lähellä hotellia ;)). Hotelli oli lupausten mukaan askeettinen sisältä ja kun sijainti oli okt-alueella joissa valtavat koirat haukkuivat aina koirien kanssa liikkuessa aitojen takana, vaihdoimme hotellia toiseksi yöksi. Päätimme vain aamulla että kirjaudutaan ulos, kai me jostain yöpaikka löydetään.. Vähän seikkailumieltä siis :D Pienellä tuurilla ja taidolla löysimme hotellin aivan näyttelypaikan vierellä -ja siellä oli vielä huone vapaana! Ihan mieletön tuuri -hotelli oli vielä muutaman latin halvempi kuin ensimmäinen hotelli. Lauantai-iltana näyttelyn jälken käveltiin n 3 km keskustaan ja vanhaan kaupunkiin syömään käsittämättömän hyvät (ja kalliit hintatasoon nähden) pihvit. Nam. Paikallisella taksilla huristeltiin sitten takaisin hotellille eikä taidettu joutua edes huijatuksi. Aamulla sitten aamupalan jälkeen auton rattiin ja kohti Tallinnaa. Pysädyttiin Latvian rannikolle ennen rajaa päästämään koirat juoksemaan mielettömälle hiekkarannalle (toivottavasti pari onnistunutta kuvaa ilmaantuu jossain vaiheessa) ja paikalliselle ruokakaupalle kanssa. Toinen pakollinen pysähdys oli Pärnussa. Piti vielä shoppailla ja jaloitella koirien kanssa. Takastullessa keli oli huomattavasti parempi (jopa aurinkoa) joten matkakin sujui joutuisammin. Viimehetkellä ennen satamaa ajauduttiin väärään suuntaan, mutta onneksi ehdittiin laivaan... Oli hiukka epäselvät opasteet sitten ihan terminaaliin (tai lähtöselvitykseen ajoon itseasiassa) ja pyörittiin sitten satamassa siihen malliin että ihme ettei saatu vartioita tai poliiseja perään :) Mentiin meinaan muutaman kerran väärään ajosuuntaan... Hih. Poliisit ei kuitenkaan pysäyttänyt meitä kertaakaan koko reissussa. Ja nyt ollaan turallisesti kotona ja koirat ja ihmiset väsyksissä mutta ihan tyytyväisiä, vaikka se cacib jäikin taas hilkulle. Tukholmassa si ;o) !