Klaaran äippä Keiju tuli eilen viikonloppukylään viihdyttämään lasta ja lapsenlasta. Hih. Ei se paljon niitä viihdytä. Katsoo lähinnä kauhuissaan että ei kai tohon menoon tartte osallistua...! Vähän toinen on hämillään, mutta nyt alkaa olla ihan normaali Keiju. Lenkit sujuu mainiosti kolmisin, ainoastaan uloslähtö tuotti eilen ongelmia kun Keijua pelotti meidän rappukäytävä ja kun Freijaakin pelottaa niin meinasi kädet loppua. Nyt se sujuu hienosti Keijulta ja Freijakin rohkaistuu koko ajan. Pitää koittaa ottaa vähän kuvia päivällä ratkiriemukkaasta perhelomasta...

Illalla kävin vielä Heidillä ratsimassa Sohvilla ja Veikolla. Sohvilla harjoiteltiin avotaivutusta ja väsitöjä ympyrällä. Meni sairaan hvyin vaikka tuuli ja kaikkea! Veikko oli aluksi tosi magee, mutta sitten herra päätti että tämä riittää -menin niin hienosti. Ja kun mulle ei riittänyt niin Veikko löi hanskat tiskiin ja alkoi purra kiinni, ei osannut yhtäkkiä väistää yms.. Pikainen verryttely vaihtuikin sitten reilun tunnin oikeeseen ratsastukseen (Hepa piti oikein tuntia). Meille tuli molemmille hiki vaikka ilta alkoikin jo tummua ja tuulessa oli aavistus syksyä (ihanaa)! Ratsimisien jälkeen nautittiin kuumat kaakaot rappusilla elokuun pimeässä illassa. Ihanaa!